Premye Minis Alix-Didier Fils Aimé anonsè pandan yon vizit ofisyèl nan Washington, li gen lide pou bay lame ayisyen yon nouvo doktirin. Li di doktirin ki an vige, ki soti nan ane 1950 yo, pa ka reponn ak bezwen aktyèl yo. Frantz Duval, redakte chèf nan Nouvelliste, te di ke lame ayisyen « egziste, men pa reflechi asè », paske akademi militè a preske disparèt e refleksyon strategik pa fèt ankò.
Lè sa a, Premye Minis la te abòde pwoblèm eleksyon yo ki pral fèt nan Ayiti. Li te di li pa dakò ak òganizasyon ki responsab pou yo, san bay detay sou diferan sa yo. Annons sa yo fèt nan yon kontèks ou estabilite institisyonèl ak sekirite peyi a rete yon defi majè.
Inisyativ sa a fè pati yon seri reform ke Gouvènman ayisyen an gen lide pou ranfòse kapasite Leta, sitou nan domèn sekirite ak gouvènans. Pa gen dat espesifik bay pou aplikasyon nouvo doktirin lame a. Detay sou mwayen yo pral bay oswa patenarya ak aktyè entènasyonal yo pa te pibliye.
Obyèzate yo di ke annons sa a ka gen ladan lide pou mande plis asistans entènasyonal, sitou nan fòmasyon ak ekipman. Men, pa gen okenn enfòmasyon souplementè bay pa otorite ayisyen yo oswa patenè etranje a nan moman sa a.
Sous : RFI — Jounal Ayiti ak Lamezikan (23/04/2026)



